Blogi

Maksuton keskiaste ja oppivelvollisuusiän nostaminen

Jäin tässä miettimään, että edellisen hallituksen toimia ja erityisesti rahankäyttöä on moitittu vaikka millä mitalla. väitetään, että Marinin hallitus otti holtittomasti lainaa. Moittiessa on kyllä unohdettu, että melkein kaikki koronaan ja Venäjän hyökkäyssotaan, Ukrainaan sekä asehankintoihin liittyvät päätökset tehtiin yhdessä ja yhteisymmärryksessä opposition kanssa. Siis nykyisten hallituspuolueiden kanssa.

Lähes ainoa, mikä päätettiin vastoin opposition kantaa ja mitä oppositio vastusti oli keskiasteen uudistaminen maksuttomaksi ja oppivelvollisuuden pidentäminen. Vasemmisto, vihreät, sosiaalidemokraatit, keskusta ja RKP näkivät asian tärkeäksi ja päättivät siitä keskenään vastoin opposition kantaa. Tästä asiasta on vaalikampanjassa oltu täysin hiljaa. Asia kylläkin on kuntavaalien keskiössä, mutta hallituspuolueet Perussuomalaiset, Kokoomus ja kristilliset vaikenevat siitä. Ne lienevät huomanneet olleensa väärässä tai sitten he pelkäävät kansalisten reaktiota, kun kansalaiset pitävät uudistusta hyvänä ja tärkeänä.

Määrärahoja he kyllä ovat leikanneet myös keskiasteelta, erityisesti ammatillisesta koulutuksesta.


Vähän Suomesta, Natosta ja Venäjästä.

Laitan tähän kaksi vuotta sitten kirjoittamani mielipidekirjoituksen, jonka lähetin Helsingin Sanomille puolitoista kuukautta ennen Suomen Nato-päätöstä. Helsingin Sanomat otti sen julkaistavaksi ja seisotti sitä viikkoja julkaisematta, kunnes he viimein kertoivat, ettei sitä julkaista.

En laita sitä tähän mitä minä sanoin -mielessä. laitan sen siksi, että asia on edelleen ja nyt erityisesti ajankohtainen. Myös koska ajattelen, että Suomen turvallisuusratkaisuja pitäisi myös kansalaisten pohtia ja valtamedian julkaista pohdintoja.. En tiedä, olisiko pohdinta silloin johtanut hedelmälliseen ennakointiin tai olisinko itse päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun, kuin mikä tehtiin.

Piru asuu myös pienissä asioissa. MInusta nykyistä tilannetta pitäisi pohtia monipuolisesti erityisesti suhteessa Venäjään ja USA:han. Pelkät Golf-kuvat eivät riitä.


Venäjän pelot, Nato ja Suomi

Venäjän hyökätessä Ukrainaan korostui näkemys, että Venäjällä ei ole pelättävää vaan vain etupiiripyrkimyksiä. Suomen lähialueilla Venäjä kuitenkin pelkää Pietarin turvallisuuden sekä Suomenlahden ja Jäämeren satamien yhteyksien turvallisuuden horjumista.

Suomea ei ole tähän asti Venäjällä koettu uhkaksi. NATO-maa myös Suomenlahden pohjoisrannalla saisi Venäjän hallinnon turvallisuuden tunteen järkkymään. Jos NATO-alue jatkuisi Ruotsiin, Ahvenanmaan taakse, tilanne olisi vielä pahempi Venäjän kannalta. Heillä on Pietari-Leningradin piirityksen ajalta muistissa kärsimykset, ehkä vielä kauheammat kuin Mariupolin puolustajilla ja asukkailla nyt. Myös yhteys Kaliningradiin meritse on uusi huoli.

Suomi antoi toisessa maailmansodassa koko Pohjois-Suomen saksalaisen 250 000 sotilaan hyökkäysarmeijan käyttöön. Saksa yritti katkaista Venäjän ja liittoutuneiden yhteydet Jäämerelle. Pelko yhteyden katkaisemisesta elää edelleen Venäjällä riippumatta siitä, mikä hallinto hallitsee.

Venäjää pelottaa Natossa se, että vahvimmat jäsenmaat ovat olleet lukuisia kertoja hyökkäämässä muihin maihin mm. demokratiaa viedäkseen, tyttöjä suojellakseen tai erilaisin suoranaisesti valheellisin perustein. Usein kuitenkin on yhtenä syynä ollut luonnonvarojen omiminen. Tämä historia ruokkii Venäjän pelkoja.

Tähän asti puolustusvoimamme ovat olleet riittävä takuu alueellisesta koskemattomuudesta. Suomen Natoon liittymistä on perusteltu saatavalla turvatakuulla ja pelotteella. Turvatakuu, Naton perustamiskirjan viides artikla ei ole sitova. Naton joukkojen Euroopan alueelle luoma turva näyttää riippuvan erityisesti USA:n vaaleista ja USA:n kiinnostuksista. Juuri nyt USA:n kiinnostus ja ulkopolitiikan painopiste siirtyy Aasiaan. Jos Suomi olisi Naton jäsen, Venäjän tuntema Nato-pelko voisi muuttaa Naton turvasta uhkaksi tilanteessa, missä Natolla on pulmia muualla. Suomi jäisi ehkä yksin puolustamaan Nato-Suomea ja Baltiaakin.

Nato on ydinaseliitto. Ydinaseet voivat luoda turvaa, mutta ne tekevät Suomesta myös selkeämmin ydinaseiden maalin.

Turvallisuusratkaisut vaativat perusteellista keskustelua, mikä ei rajoitu Natoon- tai ei Natoon -puheeseen. Ratkaisut vaativat myös rohkeutta muuttaa mielipidettään niin kauan, että omat näkemykset ovat monipuolisesti perusteltuja. Suomen turvallisuuden vuoksi jokaisen kansalaisen ja kansanedustajien pitäisi tehdä perusteellinen ajattelutyö riippumatta siitä, onko heiltä jo nyt saatu mediassa puristettua jokin Nato-vastaus. Meille ei saa riittää tunne Venäjän ennakoimattomuudesta ja Ukrainaan hyökkäämisen pahuudesta. Kansalaiselle yksi hyvä orientoitumismateriaali voisi olla YLE:n uusi sarja Vaietut arktiset sodat. On syytä muistaa Paasikiven viisaus, ettei Venäjän hetkellistä heikkoutta ole syytä käyttää hyväksi. Marsalkka Mannerheim oli ennen Talvisotaa sitä mieltä, että Venäjää olisi pitänyt kuunnella, poliitikot valitsivat silloin toisin. Nyt on viisasta miettiä vielä kerran ennen ratkaisuja.

Jukka Karhula, Espoo

Käytämme evästeitä mahdollistaaksemme verkkosivustomme asianmukaisen toiminnan ja turvallisuuden sekä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen.

Edistyneet asetukset

Voit muokata evästeasetuksiasi täällä. Ota käyttöön tai poista käytöstä seuraavat kategoriat ja tallenna valintasi.